.someico-top img { -moz-transition: all 0.8s ease; -webkit-transition: all 0.8s; -o-transition: all 0.8s; -ms-transition: all 0.8s; transition: all 0.8s; } .someico-top img:hover { top: -5px; opacity: 0.5; } -->

9.2.2016

VAIHTELEVIN TULOKSIN



Viime perjantaina Primuksella (29.1) jälleen järjestettiin rataharjoitukset, ja ratana toimi jo melkein tuttu ja turvallinen KN. Tai no, tällä kertaa se ei kokonaisuudessaan kovin erityinen ollutkaan, mutta ainakin rata muistui ongelmitta. Sain Ekun taas ajoissa valmiiksi, mutta lopulta tuli kun tulikin perinteinen loppukiire, kun edellisessä luokassa lähes kaikki olivat harjotelleet väärän radan. Maneesiin kuitenkin ehdittiin hyvin ja pääsin hyvin verkkaamaan, vaikka lähtölistaan jonkin verran muutoksia lopulta tulikin. 

Mulla oli verkassa niin kannukset kuin raippa, ja olin tosissani melkein jättämässä kannukset verkkaan, mutta päädyin lopulta joka tapauksessa kannuksiin. Syynä tähän on siis se, että Ekku helposti hyytyy radalla, ja kun käytän kannusta, ruuna protestoi ja sillä tavalla hyytyy entisestään. Ongelmana siis enimmäkseen mun takertuminen Ekkuun, joka vaan pahentaa koko tilannetta kun en itse pääse rentoutumaan . 

Radasta jäi kokonaisuudessa aika huono fiilis, ja vaikka se taaskin videolta katsottuna näytti jopa ihan hyältä, tuntui radalla kuitenkin siltä että Ekku olisi liimautunut maneesin pohjaan. Istunta jäi myöskin jostain syystä järkyttävän ryhdittömäksi, ja katse seilasi Ekun niskassa. Prosentteja irtosi vaivalloiset 61,40%, joihin mun on vaikea olla tyytyväinen. 







Lauantain valmennus oli sen sijaan melko onnistunut, ja päätinkin testata täysin ilman kannuksia tällä kertaa. Ei sekään kyllä oikea ratkaisu tähän ole, mutta saatin kuitenkin pari kivaa pätkää. Suurinpana ongelmana oli, että Ekku ei lainkaan kuunellut pohkeitani, ja se näyttäytykin enimmäkseen laukassa. En saanut Ekkua käännettyä minnekkään, ja se kiikutti mua ympäri maneesia ihan oman tahtonsa mukaan. 

Ravitehtävissä kun suurimmaksi osaksi tehtiin voltteja, sain paljon hyötyä raipasta, ja siinä Ekku kulkikin osittain aika nätisti. Ainakaan se ei päässyt hetkeksikään hyytymään, kun mulla oli raippa silloin heti sitä korjaamassa. 








Seuraavat kisat olivatkin jo sitä seuraavana perjantaina (5.2), ja luokkana toimi helppo aikuisohjelma. Olin jo menossa radalle raipalla, mutta onneksi mut ylipuhuttiin kannuksiin. En kuitenkaan mennyt samoilla kannuksilla mitä yleensä, vaan sain lainaksi hieman pyöreämmät ja pehmeämmät. 

Sain Ekun tällä kertaa valmiiksi verkattuna, mutta sain kuitenkin aloittaa koko homman uudestaan. Ekku oli kova suusta ja vastusteli tuntumaa, jota se tosi harvoin tekee. Jostain syystä se kumminkin pistäyty äärest hankalaksi, ja verkka olikin kaikkea muuta kun helppo. Ehkä se oli jo väsynyt edellisen radan aikana, en tiedä. Mut pistettiin kuitenkin kunnolla ratsastamaan, ja sain olla varsin tarkkana että Ekku ei missään vaiheessa jäisi hitaaksi. 

Rata sujui oikeastaan aika hyvin, vaikka musta tuntui että Ekku ei oikein ollut avuilla. Ekku ei kuitenkaan hyytynyt, ja mä pääsin myös hellittämään istunnalla. Rata oli rikkeetön, ja yllätyinkin kun sain tietää prosentit, ja niistä irtosikin 65,476%. Ne riittivät jaettuun neljänteen sijaan, vaikka äärettömän tasaista olikin. 







Seuraavat kisat ovatkin Ainossa, jonne luultavasti olen lähdössä Ekulla. 

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja kivoja kuvia! Näyttää hienolta toi teidän meno :). Kauanko olet ratsastanut? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Olen muistaakseni ratsastanut vuodesta 2011 lähtien :)

      Poista