.someico-top img { -moz-transition: all 0.8s ease; -webkit-transition: all 0.8s; -o-transition: all 0.8s; -ms-transition: all 0.8s; transition: all 0.8s; } .someico-top img:hover { top: -5px; opacity: 0.5; } -->

1.5.2016

KISAHEPPA VAIHTUI

On se istunta kyllä vaan niin ikuinen projekti..
Kaikki ei tosiaan mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti, kun huomattiin että nimi puuttui kokonaan lähtölistalta torstaina. Kun asiasta menin puhumaan vanhalle valmentajalleni, kävi ilmi että mut oli jostain vaiheesta unohdettu, joten ei auttanut muu kun uuden hevosen keksiminen sillä Foordille oltiin jo varattu kaksi muuta rataa. Päädyttiin lopulta pieneen Fauna-tammaan, jolla olin vain kerran aikaisemmin mennyt. Vaihdoin myös lauantain valkkani perjantaille, joka lopulta olikin meidän ensimmäinen ja viimeinen treenikerta ennen kisoja. 

Kyllähän sitä kieltämättä hieman harmitti ettei Foordin kanssa päästy kisoihin, mutta vahinkoja sattuu, ja onhan mulla vielä monet kisat Foordin kanssa edessä. Oli myös kivan jännittävää päästä näin yllättäen toisen hevosen selkään, ja vielä radallekkin. Myös se, ettei ollut mitään sen suurempia vaatimuksia Faunan suhteen teki suorittamisesta helpompaa. Vaikeaa selittää, mutta kun ei vielä ollut saanut mitään käsitystä siitä minkälainen heppa olisi parhaimmillaan, ei tullut stressiä siitä etteikö saisi sitä samaa fiilistä radalle. 


Ratana toimi B:3, joka oli ensimmäinen pitkän radan ohjelmani. Verkassa Fauna oli aika hyvä, ja sain toivottua terävyyttä siihen. Laukka pyöri paljon paremmin kun perjantaina, ja ravikin oli pätkittäin kivan tarmokasta. Istunta jäi kylläkin pahasti aika taka-alalle, ja notkoselkä loisti kirkkaampana kun koskaan. Myös se, että mulla on jo luonnostaan aika paha notkoselkä tekee valmiiksi vaikeasta vielä vaikeampaa.


Söpö Vanu ♥ 


Rata sujui vähän miten sujui, mä kiirehdin ja hätäilin ihan turhaan, joka lopulta johti pariin harmilliseen rikkeeseen. Paperin kun sain käteen kohtasin kuitenkin positiivisen järkytyksen, kun tuloksena luki 67% tasan. Vaikeaahan noihin prossiin on olla pettynyt, kuitenkin omat virheet jäivät kaivamaan mieltä. Lopussa oltiin viidensiä ja ekoja ei-sijoittuneita, mutta poniin olen kuitenkin super tyytyväinen vaikka omaan ratsastukseen en niinkään. Pitäisi ehkä oppia antamaan itselleen hieman armoa, mutta eiköhän se itsekrittisyys tähän lajiin vähän kuulikkin. Treeniä treeniä vaan, eiköhän sitä joskus opi.











Niin hieno tyyppi se tämäkin ♥ 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti